Isommalla kuuden hengen porukalla lähdettiin tutkimaan ja tarkastelemaan venettä. Jälleen lennot Malagaan ja sieltä autoilla El Puerto de Santa Mariaan.

Kruisailua Atlantilla omalla veneellä
Ajelulle omalla veneellä lähdettiin seuraavana päivänä. Cadizin lahti ja siihen laskevan joen suualue kierreltiin. Suoritettiin pienimuotoisia käännöskokeita ja pysäytystestejä. Aiempaan verrattuna vene tuntui melko "laivalta" majesteetillisen rauhallisine liikkeineen. Satamaan palatessamme Jussi vähän sekoili kahvojen kanssa. Seurauksena onneksi vain pieni töytäisy (Jussin mielestä) laiturin kumeihin (mustia jälkiä). Kyllä monitoimikahvat tuntuvat melko helpoilta näihin erillislaitteisiin verrattuna. Iltapäivällä nautittiin auringosta paikallisten tapaan kannella istuskellen, viiniä ja pieni suolapaloja nauttien, mikä asia oli seuraavana päivänä myös herra Sepúlvedan tiedossa. "Isoveli valvoo". Jälleen Reija myös kokeneena viininhankkijana haki sataman ravintolasta täydennystä.
Talviteloille
Seuraavana päivänä tankkasimme veneen ja nostimme hänet sovitun aikataulun mukaisesti talviteloille.
Lisäksi entinen omistaja lupasi valvoa ja huolehtia veneestä talven yli. Ei muutakuin ovi lukkoon, toinen avain herra Sepúlvedalle, toinen taskuun ja haikein mielin hotellille. Seuraavana päivänä ajelimme Malagaan yöksi ja aamuvarhaisella lensimme jälleen Suomeen.
Eiköhän venekuume tullut nyt taltutettua ja Reijakin on jo hyvin ymmärtäväinen, jopa innostunut
.