Arvonlisäverotuksesta

Jos tuo käytetyn veneen Euroopan talousalueen ulkopuolelta, on siitä maksettava arvonlisävero tuotaessa. Arvonlisävero maksetaan siihen maahan, johon vene ensimmäistä kertaa saapuu.

Myynnissä on paljon veneitä, jotka eivät sijaitse Euroopassa, mutta arvonlisävero väitetään maksetuksi. Myynnissä on myös veneitä, jotka sijaitsevat Euroopassa, mutta ovat rekisteröitynä johonkin talousalueen ulkopuoliseen maahan. Näiden veneiden alv-status aiheutti melkoisesti päänvaivaa.

Tiedon etsintää

Jälleen internetin maailma imi sisäänsä ja vastauksia monen päivän etsimisen jälkeen alkoi löytyä. Monilla foorumeilla asiaa on käsitelty ja vastaukset olivat vaihtelevia. Suomalaisittain kiinnostavin oli Vene-lehden artikkeli vuodelta 2004: Käytetyn kaupan päivitetty pikakurssi. Toinen mielenkiintoinen artikkeli oli Royal Yachting Associationin (www.rya.org.uk) julkaisema tietopaketti: "VAT, PRE 1985 BOATS, UK & EU ACCESSION COUNTRIES: DEEMED PAID STATUS".

Kohdellaan kuten arvonlisävero olisi maksettu

RYA:n tiedotteesta selviää, että mikäli alus on otettu huvikäyttöön ennen 1.1.1985 ja ollut kiinnittyneenä EU:ssa 31.12.1992, kohdellaan alusta kuten arvonlisävero olisi maksettu. Tällaisesta aluksesta ei siis makseta arvonlisäveroa tai vaadita arvonlisäverotodistusta. Euroopan unionin Eur-Lex -palvelusta löytyy arvonlisäverodirektiivi 2006/112/EY kaksikielisenä versiona. Artiklasta 410 kohdasta 2 löytyy maininta asiasta. Tässä kohdassa on huomattava, että EU:hun myöhemmin liittyneille maille RYA:n tiedotteessa on mainittu omat päivämääränsä, jotka perustuvat juuri tuohon 2. kohtaan:

2. Edellä 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetun edellytyksen katsotaan täyttyneen seuraavissa tapauksissa:
a) jos ajoneuvon ensimmäisen käyttöönoton päivämäärän ja Euroopan unioniin liittymisen päivämäärän välinen aika on yli kahdeksan vuotta;b) jos tuonnin vuoksi maksettavan veron määrä olisi mitättömän pieni.

Direktiiviä voisi tulkita myös siten, että mikäli vene on ollut huvikäytössä ennen mainittua päivämäärää ja ollut kiinnittyneenä jäsenvaltion satamaan liittymispäivänä, ei ole merkitystä sillä, onko se myyntipäivänä jonkun kolmannen maan rekisterissä talousalueen ulkopuolella. Edellyttäen tietenkin, ettei talousalueelta pois vietäessä ole saatu hyvitystä maksetusta arvonlisäverosta.

Yhteydenotoissa tulliin ja verotoimistoon virkailijat viittasivat samaiseen Vene-lehden artikkeliin, joka on mainittu aiemmin tässä päivityksessä. Vastauksissa kävi myös ilmi, että Suomessa ei varsinaisesti kukaan viranomainen valvo suomalaisten alusten arvonlisäverotodistuksia.

Mielenkiintoinen vaihtoehto etsiä sopivia veneitä on Kroatia. Kroatia ei vielä ole jäsenmaa, mutta tulee olemaan. Mikäli hankit aluksen Kroatiasta nyt, se tuodaan talousalueelle ensimmäistä kertaa, jolloin on maksettava alv ja suoritettava ce-merkintä. Mitä tapahtuu sen jälkeen kun Kroatia on osa talousaluetta? Muuttuvatko kroatialaiset vanhat veneet ce- ja alv-vapautetuiksi? Vastaus löytynee eur-lex -palvelusta.

Vene ulkomailta?

Käytettyjen Grand Banks -veneiden hintataso on Yhdysvalloissa huomattavasti inhimillisempi kuin Euroopassa, varustelutasoja on tarjolla monenlaisia ja valikoimaa riittää. Floridassa on jopa suomalaisen herran välitysfirma Nordic Yacht Works, josta saa varmasti apua hankintaan.

Rahtikulut Ameriikasta Eurooppaan arvioitiin 20 000 - 30 000 dollariin, jolloin kelpokuntoisen veneen hinta Euroopassa ilman arvonlisäveroa olisi asettunut noin 60 000 euroon. Arvonlisävero maksetaan siihen maahan, johon vene Euroopassa ensimmäistä kertaa saapuu. EU-maiden arvonlisäverokantoja vertaillen saattaa siis säästää muutaman prosenttiyksikön.

Huvivenedirektiivi ja CE-merkintä

Euroopan sisämarkkinoita suojatakseen Unioni on asettanut erityisen huvivenedirektiivin (Recreational Craft Directive), joka rajoittaa talousalueelle ensimmäistä kertaa tuotavan veneen sallittua melu- ja pakokaasupäästöä. Direktiivi ottaa myös kantaa erilaisiin turvallisuusnäkökohtiin (vakavuus, kelluvuus jne. katso lisää veneily.fi -palvelusta).

Veneilijälle huvivenedirektiivi käytännössä tarkoittaa CE-merkintää ja liikennealuesuosituksia (A. Valtameri, B. Lähivedet, C. Rannikko, D. Suojaisat vedet).

Huvivenedirektiivin mukaisesti talousalueen ulkopuolelta tulevaa käytettyä venettä käsitellään kuten uutta venettä. Veneen täytyy siis täyttää direktiivin vaatimukset.

Pakokaasupäästörajoituksen alittaminen edellyttää useimmiten vanhempien koneiden vaihtamista, aiheuttaen Grand Banks -tyyliseen veneeseen helposti konetta kohden 20 000 euron lisäkustannukset. Mikäli kyseessä on uudempi vene, johon asennettu kone on saatavana Euroopan markkinoilta, saattaa valmistajalta löytyä RCD-hyväksyntä koneelle.

Mikäli halutaan korkea liikennealuesuositus, joudutaan suorittamaan vakavuusanalyysi (kallistuskoe tai tietokonemallin pohjalta). Tästäkin syntyy helposti tuhansien eurojen kustannus. Ja vielä on monia pieniä muutostöitä, jotka on tehtävä ennen CE-leimaa ja käyttöä talousalueella.

Vapautus CE-merkinnästä

Pitkällisten RCD-tutkimusten lomassa selvisi myös, että aluksen on mahdollista olla vapautettu CE-merkinnästä. Tällainen vapautus on sellaisella aluksella, joka ennen 16.6.1998 on todistetusti oleillut talousalueella. Hyvällä tuurilla yhdysvaltalaisista aluksista joku on käynyt Karibian saarilla vaikka Ranskan siirtokunnissa. Tästä kuitenkin pitäisi olla todisteena asiakirja tai kuva, johon kyseinen vene (runkonumero tai rekisterinumero) voidaan varmasti liittää.

Myöskään historiallisesti merkittäviltä tai ennen vuotta 1950 valmistuneilta aluksilta CE-merkintää ei vaadita.

Hyväksi lähteeksi osoittautui Iso-Britannialainen yhtiö nimeltään Gable Marine, jonka kotisivuilta löytyy paljon tietoa direktiivin vaikutuksista ja muutosratkaisuista. Sähköposteihin vastataan ystävällisesti ja kerrotaan kokemuksista. Kannattaa ottaa yhteyttä mikäli suunnittelee tuovansa veneen Euroopan talousalueen ulkopuolelta. Esimerkkitapauksena on mainittu mm. norjalaisen perheen Grand Banks 36 -projekti.

Yhdysvallat vai Eurooppa?

Pikaisten laskutoimitusten ja markkinakatsauksen jälkeen oli helppo keskittää katse Euroopan ja erityisesti Etelä-Euroopan markkinoille. Ehkä jopa Kroatiaan, tulevaan euromaahan. Yhdysvalloista tuodulle veneelle kertyisi hintaa koneiden vaihdon ja ce-merkinnän jälkeen helposti 100 000 euroa. Gable Marinen esimerkkitapauksessa norjalaisille hankittu Grand Banks 36, jossa oli vain yksi kone, kustansi jo lähes 100 000 euroa.