Kesän kynnyksellä oltiin jo sen verran fiiliksissä (myös Reija), että päätimme lähteä katsomaan Banksiä ihan livenä. Onneksi ystäväpiirissä löytyy samanlaisia kahjoja enemmänkin ja katsastusreissulle lähti kaksi pariskuntaa mukaan. Varattiin lennot ja hotelli Emburiabravaan Espanjaan (n. 100 km Barcelonasta pohjoiseen). Kaupunki on -70-luvun alussa espanjalaisten lomapaikaksi tehty ja siellä on yli 40 km kaivettuja kanavia. Varsinainen pikku-Venetsia lukuisine pienine moskiittoineen, jotka olivat tosi äkäisiä. Hauska erikoinen paikka, jossa asukkailla oli ikkunan alla omat venepaikat. Lämpöä riitti +30 astetta.
Ensimmäinen GB-tuttavuus oli 42-jalkainen John Deeren (Ammarine 6404D) koneilla, joista toisen moottorin kiertosuunnan American Marine oli itse kääntänyt. Tämä herätti epäilyn, että varaosia vanhaan koneeseen voi joutua teettämään. Tilat olivat hulppeat, mutta pientä pintaremonttia kaivattaisiin. Miesten pyllistellessä konehuoneessa Reija haki viereisestä kuppilasta kuusi lasia ja pullon viiniä, jota sitten flybridgellä auringosta nauttien siemailtiin.
Koeajolle päästiin seuraavana päivänä ja voi... oli se kyllä aika hulppeata. Venettä käytiin katsomassa vähän joka päivä ja mietittiin ja pohdittiin. Reija ei oikein ihastunut karvanoppaseiniin, joista miesväki sanoi, ettei niiden vaihtaminen mikään ongelma ole, ehdotettiin myös, että maalataan niihin nopan numerot, jotta vältyttäisiin vaihdolta. Aluksen kunto todettiin kuitenkin sellaiseksi, että kaupan hierontaan ei tosissaan ryhdytty. Sekalaisin aatoksin lähdettiin kohti Suomea ja kesän jokavuotista venereissua m/s Marikalla.
Ensimmäinen GB-tuttavuus oli 42-jalkainen John Deeren (Ammarine 6404D) koneilla, joista toisen moottorin kiertosuunnan American Marine oli itse kääntänyt. Tämä herätti epäilyn, että varaosia vanhaan koneeseen voi joutua teettämään. Tilat olivat hulppeat, mutta pientä pintaremonttia kaivattaisiin. Miesten pyllistellessä konehuoneessa Reija haki viereisestä kuppilasta kuusi lasia ja pullon viiniä, jota sitten flybridgellä auringosta nauttien siemailtiin.
Koeajolle päästiin seuraavana päivänä ja voi... oli se kyllä aika hulppeata. Venettä käytiin katsomassa vähän joka päivä ja mietittiin ja pohdittiin. Reija ei oikein ihastunut karvanoppaseiniin, joista miesväki sanoi, ettei niiden vaihtaminen mikään ongelma ole, ehdotettiin myös, että maalataan niihin nopan numerot, jotta vältyttäisiin vaihdolta. Aluksen kunto todettiin kuitenkin sellaiseksi, että kaupan hierontaan ei tosissaan ryhdytty. Sekalaisin aatoksin lähdettiin kohti Suomea ja kesän jokavuotista venereissua m/s Marikalla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti