Cumbayeran vuoden viimeinen koitos

Blogia erityisesti kirjoitettiin kesän pitkän reissun vuoksi. Ystävien ratoksi ja itselle muistoksi. Loppukesän reissuista ei siis ole mainintoja. Eipä noissa paljon kerrottavaakaan ole. Useasti viikonloppureissut suuntautuivat Raumalta pohjoiseen, jopa Reposaareen (lähes Poriin) asti - uusia aluevaltauksia raumalaiselle.

Blogimaininnan arvoinen tapahtuma oli kyllä veneen nosto ja kuljetus talvisäilytykseen.

Aloitetaan alusta

Lokakuun lopulla siirrettiin vene Petäjäksen telakalle nostettavaksi. Nosto kuitenkin siirtyi, kun trailerissa oli ollut rengasongelmia. Tyhjentynyt rengas oli siirtänyt muiden veneiden nostoa, ja meillä kun ei mikään ulkopuolinen taho sen enempää määrännyt nostoajankohtaa, olimme valmiita joustamaan aikatauluissa.

Tiedossa oli, että talvisäilytykseen suunniteltu Jampun suuli tulee olemaan melko ahdas, ainakin oviaukosta. Mittailtiin traileria ja keskusteltiin kuljettajan kanssa. Mittailtiin venettä alkuperäisistä piirustuksista ja jälleen keskusteltiin. Päädyttiin lopulta siihen, että senttipeliksi menee, mutta yritetään.

Odotuksen jälkeen nostettiin paatti telakalla ylös ja jätettiin viikoksi odottamaan sopivaa siirtopäivää. Lopulta isänpäivää edeltävänä lauantaina aamuyhdeksältä vene otettiin jälleen pukeilta trailerille ja legendaarinen matka alkoi.

Noin 3 kilometrin ajon jälkeen trailerista puhkesi rengas, eikä ollut muuta vaihtoehtoa, kuin laskea vene pukeille ja lähteä trailerin kanssa kohti rengasliikettä. Tässä vaiheessa pitkäaikainen/-ikäinen hovikuvaajamme Akkep oli sattunut paikalle ja paikallisessa sanomalehti Länsi-Suomessa oli hetken päästä artikkeli Hankkarintien aamuruuhkasta: http://ls24.fi/jutut/rauma-ja-alue/juttu-paatilla-hankala-matka

Rauman Euromaster pelasti veneenkuljettajan pälkähästä ja muutaman tunnin kuluttua vene oli jälleen trailerilla matkalla kohti Uotilaa. Raumalaisen katusuunnittelun, Lahtisen töyssyjen ja maantiesiltojen vuoksi reittisuunnitelma kulki 8-tien kautta vanhalle Prismalle, josta edelleen Uotilaan.

Vanhan Prisman risteyksessä Mr Murphy astui taas kuvaan. Rengas puhkesi keskellä risteystä ja rengas tyhjänä oli Cumbayera vielä vedettävä läheiselle bussipysäkille odottamaan korjausta. Pukit alle ja trailerin rengas vaihtoon vanteineen.

Lauantai-illan ratoksi Euromasterin rengasmestari vielä hankki uuden vanteen ja renkaan, ja asensi ne paikoilleen vain todetakseen, että veneen siirryttyä metrin tai pari, hajosi rengas jälleen. Onneksi Raumalta löytyi vielä yksi rengas vaihdettavaksi ja vaihto sujui formulatyyliin. Tällä renkaalla homma etenikin jopa 200 metriä, jonka jälkeen jälleen rengas tyhjeni ja vene jätettiin pukeille odottamaan seuraavaa käännettä. Tässä vaiheessa itse kullakin alkoi olla jo kiire muihin lauantairientoihin ja päätettiin jatkaa kuljetusta maanantaina - olihan tulossa isänpäivä. Nooan arkki jäi odottamaan parempaa huomista.

Kansainvälistä ja erityisesti paikallista julkisuutta saanut telakointioperaatio toi miehistön mieleen jo keski-Euroopan tulvat. Sillä erolla, että nyt vettä on kölin alla liian vähän, kun sitä kanavilla oli aina liian paljon.

Maanantaina aikaisin aamulla lepopäivän jälkeen oli koko porukka jälleen virtaa täynnä siirtämässä venettä. Uusi rengas alla liikenteenjakomerkit vain väistyivät kun Cumbayera eteni traktori sauhuten.

Vihdoin Jampun pihalla alkoi oviaukon (korkeus noin 495 cm) sovittaminen paatin ympärille. Sujuvastihan se lopulta meni. Kuljetusasennossa saatiin ruoria myöden paatti sisään. Ruori irti ja trailerilla vähän leveämmältä kiinni. Kohta oli Cumbayera sisällä suulissa ja ovi kiinni. Traktorin ja trailerin paluumatka sujui toivottavasti tulomatkaa ripeämmin ja ennen kaikkea vähemmillä renkaanvaihdoilla.