“Twenty years from now you will be more disappointed by the things you didn’t do than by the ones you did do – so throw off the bowlines, sail away from the safe harbor, catch the winds in your sails, explore dreams, discover” -Mark Twain

keskiviikko 12. syyskuuta 2012

Kauppakirjoja tekemään

Tarjous oli jätetty ja hyväksytty, seuraava askel olikin tarkastusmatka Cadiziin. Eipä ole ennen reissattua Etelä-Euroopassa neljää kertaa kesässä. Vene ylös vedestä muutamaksi päiväksi, jonka jälkeen näkee mahdolliset osmoosivauriot. Koneiden ja varusteiden tarkastukset ja niin edelleen.

Isommalla kuuden hengen porukalla lähdettiin tutkimaan ja tarkastelemaan venettä. Jälleen lennot Malagaan ja sieltä autoilla El Puerto de Santa Mariaan.

Tutkimusten ja koeajojen jälkeen koitti totuuden hetki. Kaupanteon kohteen todettiin vastaavan sitä, mitä oli lähdetty ostamaan. Lukuunottamatta sitä tosiasiaa, että alun perin myynnissä oli ollut vuonna 1982 valmistunut  Grand Banks, joka tutkimusten jälkeen osoittautuikin 1973 valmistuneeksi 1974 käyttöönotetuksi (kiitos Grand Banks Europen Luc Colpinille). Tällä nyt ei sinänsä ollut mitään merkitystä, olihan ostopäätös kuitenkin tehty hyvän yleiskunnon ja vuonna 2003 tehdyn suuren kunnostuksen perusteella. Hintaa vuosimalliasian vuoksi toki vielä onnistuttiin säätämään.

Kruisailua Atlantilla omalla veneellä


Ajelulle omalla veneellä lähdettiin seuraavana päivänä. Cadizin lahti ja siihen laskevan joen suualue kierreltiin. Suoritettiin pienimuotoisia käännöskokeita ja pysäytystestejä. Aiempaan verrattuna vene tuntui melko "laivalta" majesteetillisen rauhallisine liikkeineen. Satamaan palatessamme Jussi vähän sekoili kahvojen kanssa. Seurauksena onneksi vain pieni töytäisy (Jussin mielestä) laiturin kumeihin (mustia jälkiä). Kyllä monitoimikahvat tuntuvat melko helpoilta näihin erillislaitteisiin verrattuna. Iltapäivällä nautittiin auringosta paikallisten tapaan kannella istuskellen, viiniä ja pieni suolapaloja nauttien, mikä asia oli seuraavana päivänä myös herra Sepúlvedan tiedossa. "Isoveli valvoo". Jälleen Reija myös kokeneena viininhankkijana haki sataman ravintolasta täydennystä.

Talviteloille


Seuraavana päivänä tankkasimme veneen ja nostimme hänet sovitun aikataulun mukaisesti talviteloille.
Lisäksi entinen omistaja lupasi valvoa ja huolehtia veneestä talven yli. Ei muutakuin ovi lukkoon, toinen avain herra Sepúlvedalle, toinen taskuun ja haikein mielin hotellille. Seuraavana päivänä ajelimme Malagaan yöksi ja aamuvarhaisella lensimme jälleen Suomeen.

Eiköhän venekuume tullut nyt taltutettua ja Reijakin on jo hyvin ymmärtäväinen, jopa innostunut
.