Aika ryhtyä tositoimiin

Taivuttelu tuotti tulosta ja Reijalta oli saatu lupa tutkia vaihtoehtoja tarkemmin, joten asiaan.

Kuvat ja lisätiedot riviin ja vertailemaan. Useampaa yksilöä vertaillessa alkoi eroja löytyä. Milloin oli sisustuksessa käytetty kokolattiamattoa joka paikassa, milloin teak-kansi jätetty hoitamatta. Elektroniikkaa oli uutta ja vanhaa. Koneet olivat useimmissa alkuperäiset.

Grand Banks -keskustelufoorumeita (GB Beacon, Grand Banks Owner's Resources ym.) selaillessa kävi selväksi, että teak-kansi on alunperin kiinnitetty ruuveilla sandwich-rakenteen puuosiin. Mikäli ruuvien tulpista vesi pääsee läpi, on mitä todennäköisimmin luvassa suurempia rakenteellisia vaurioita. Teak-kannen kunnolla oli siis merkitystä paljon enemmän kuin alkujaan saattoi kuvitellakaan. Korjausprojektille tulisi herkästi hintaa parikymmentä tuhatta euroa.

Koneiden osalta taas foorumeita lukiessaan saattoi todeta, että eiköhän nuo kestä. Esillä oli tietoa vastaavilla koneilla (Ford-Lehman, John Deere) ajetuista hurjista tuntimääristä - jopa 20 000 tuntia ilman suurempia huoltoja. Yleisesti 10 000 tuntia vaikutti olevan sopiva väli suuremmalle remontille.

Flybridgen kannessa/ajohytin katossa on alunperin ollut luukut, joista koneet on rakennusvaiheessa nostettu alustoilleen. Vanhemmissa veneissä myös näiden luukkujen tiiveydessä on ollut ongelmia ja ohjeena oli tutkia ajohytin kattoa tarkasti mahdollisten vuotojen havaitsemiseksi.

Näillä tiedoilla ja muistilistojen täyttyessä oli hyvä alkaa suunnitella seuraavaa siirtoa.

Vene ulkomailta?

Käytettyjen Grand Banks -veneiden hintataso on Yhdysvalloissa huomattavasti inhimillisempi kuin Euroopassa, varustelutasoja on tarjolla monenlaisia ja valikoimaa riittää. Floridassa on jopa suomalaisen herran välitysfirma Nordic Yacht Works, josta saa varmasti apua hankintaan.

Rahtikulut Ameriikasta Eurooppaan arvioitiin 20 000 - 30 000 dollariin, jolloin kelpokuntoisen veneen hinta Euroopassa ilman arvonlisäveroa olisi asettunut noin 60 000 euroon. Arvonlisävero maksetaan siihen maahan, johon vene Euroopassa ensimmäistä kertaa saapuu. EU-maiden arvonlisäverokantoja vertaillen saattaa siis säästää muutaman prosenttiyksikön.

Huvivenedirektiivi ja CE-merkintä

Euroopan sisämarkkinoita suojatakseen Unioni on asettanut erityisen huvivenedirektiivin (Recreational Craft Directive), joka rajoittaa talousalueelle ensimmäistä kertaa tuotavan veneen sallittua melu- ja pakokaasupäästöä. Direktiivi ottaa myös kantaa erilaisiin turvallisuusnäkökohtiin (vakavuus, kelluvuus jne. katso lisää veneily.fi -palvelusta).

Veneilijälle huvivenedirektiivi käytännössä tarkoittaa CE-merkintää ja liikennealuesuosituksia (A. Valtameri, B. Lähivedet, C. Rannikko, D. Suojaisat vedet).

Huvivenedirektiivin mukaisesti talousalueen ulkopuolelta tulevaa käytettyä venettä käsitellään kuten uutta venettä. Veneen täytyy siis täyttää direktiivin vaatimukset.

Pakokaasupäästörajoituksen alittaminen edellyttää useimmiten vanhempien koneiden vaihtamista, aiheuttaen Grand Banks -tyyliseen veneeseen helposti konetta kohden 20 000 euron lisäkustannukset. Mikäli kyseessä on uudempi vene, johon asennettu kone on saatavana Euroopan markkinoilta, saattaa valmistajalta löytyä RCD-hyväksyntä koneelle.

Mikäli halutaan korkea liikennealuesuositus, joudutaan suorittamaan vakavuusanalyysi (kallistuskoe tai tietokonemallin pohjalta). Tästäkin syntyy helposti tuhansien eurojen kustannus. Ja vielä on monia pieniä muutostöitä, jotka on tehtävä ennen CE-leimaa ja käyttöä talousalueella.

Vapautus CE-merkinnästä

Pitkällisten RCD-tutkimusten lomassa selvisi myös, että aluksen on mahdollista olla vapautettu CE-merkinnästä. Tällainen vapautus on sellaisella aluksella, joka ennen 16.6.1998 on todistetusti oleillut talousalueella. Hyvällä tuurilla yhdysvaltalaisista aluksista joku on käynyt Karibian saarilla vaikka Ranskan siirtokunnissa. Tästä kuitenkin pitäisi olla todisteena asiakirja tai kuva, johon kyseinen vene (runkonumero tai rekisterinumero) voidaan varmasti liittää.

Myöskään historiallisesti merkittäviltä tai ennen vuotta 1950 valmistuneilta aluksilta CE-merkintää ei vaadita.

Hyväksi lähteeksi osoittautui Iso-Britannialainen yhtiö nimeltään Gable Marine, jonka kotisivuilta löytyy paljon tietoa direktiivin vaikutuksista ja muutosratkaisuista. Sähköposteihin vastataan ystävällisesti ja kerrotaan kokemuksista. Kannattaa ottaa yhteyttä mikäli suunnittelee tuovansa veneen Euroopan talousalueen ulkopuolelta. Esimerkkitapauksena on mainittu mm. norjalaisen perheen Grand Banks 36 -projekti.

Yhdysvallat vai Eurooppa?

Pikaisten laskutoimitusten ja markkinakatsauksen jälkeen oli helppo keskittää katse Euroopan ja erityisesti Etelä-Euroopan markkinoille. Ehkä jopa Kroatiaan, tulevaan euromaahan. Yhdysvalloista tuodulle veneelle kertyisi hintaa koneiden vaihdon ja ce-merkinnän jälkeen helposti 100 000 euroa. Gable Marinen esimerkkitapauksessa norjalaisille hankittu Grand Banks 36, jossa oli vain yksi kone, kustansi jo lähes 100 000 euroa.