“Twenty years from now you will be more disappointed by the things you didn’t do than by the ones you did do – so throw off the bowlines, sail away from the safe harbor, catch the winds in your sails, explore dreams, discover” -Mark Twain

Näytetään tekstit, joissa on tunniste el puerto de santa maria. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste el puerto de santa maria. Näytä kaikki tekstit

maanantai 29. huhtikuuta 2013

Pyhäpäivän viettoa El Puerto de Santa Mariassa

Antin vatsa heräsi hyvin levänneenä. Reija ja Jussi heräsivät aamu-uinnin jälkeen. Ensimmäinen kohteemme oli Pharmacia, joka löytyi viehättävän nukkumalähiön autotallista - hotellin respan mukaan yksi harvoista sunnuntaisin auki olevista apteekeista. Saatiin Immodiumia, maitohappobakteereja ja Jussille After Bite -moskiittomössöä, joka tuntuu tehoavan kohtuullisen hyvin.

Sunnuntaishoppailua


Yleensä sunnuntaisin kaupat ovat kiinni, mutta Puerto Sherryn pikkumarket oli kuin olikin auki, joten sieltä saimme pikaisen avun muonitukseen. Tutkittiin noin viidennen kerran kaupan valikoima ja todettiin ettei se ollut muuttunut. Tosin huomasimme, että Inox-ruuveja siellä myydään. Jos kukaan muu ei palvele, niin on syytä turvautua Repsol-huoltoasemien palveluihin.

Käytiin tapaamassa satamakapteenia - ehkä viimeisen kerran. Maksettiin tinki pois. Kiitos hyvästä palvelusta ja huolenpidosta.

Lisää asennuksia.....ja siivousta.....ja tavaroiden piilottelua


Paatilla asennettiin John Nurmisen kauppaama AIS-tietoa vastaanottava Standard Horizon -radio ja hämmästyttiin, että olemme törmäyskurssilla useammankin satamassa olevan aluksen kanssa. Ainakin plotterin mukaan.


Reija siivosi etuhytin - YKSIN. Lapsen ei tarvinnut mennä laiturille. Jussi keskittyi vessojen korjaamiseen, kuten kesäretkillä mukana olijat osasivat varmasti odottaa. Vieraiden viihtyvyyden lisäämiseksi myös etuhytin vesiklosetti otettiin käyttöön.

Ihme ja kumma, Reija onnisui piilottamaan vielä yhden matkalaukullisen tavaroita ja niin viimeinenkin matkalaukku päätti taipaleensa El Puerto de Santa Mariaan. Lupaamme, että sekään ei palaa Suomeen...ehkä, Rauman Maljakot olkoot varuillaan. Kiitokset laukuistaan luopuneille.

Suurkaupungin haasteita


Kaikki asennustyöt saatettiin onnellisesti päätökseen illalla ennen kahdeksaa. Hotellin kautta syömään ja kuten edelliselläkin reissulla  kaupunkiin kävellessä eksyttiin. Onneksi Atlantilla ei ole niin paljon risteyksiä eikä yksisuuntaisia katuja. Jussilla puoltaa oikealle ja Antilla vasemmalle, keskimäärin Marseilles löytyy.

Päädyimme valitsemaan ensimmäisen auki olevan suht kohtuullisen näköisen ruokapaikan. Pöytiä sisätiloissa 3 kpl, joista saimme yhden. Tunnelma korkealla, paikka täynnä paikallisia. Syötiin Menu de Feria, joka sisälsi 2 puolikasta lautasellista itse valittuja sortimentteja ja puolikkaan pullon Vino Finoa. Kahdella setillä kolme henkeä söi vatsansa täyteen, muttei ketterälle.

Ravintolasta lähdettäessä ulkomaan kummajaisten taksin hankinnasta tuli koko ravintolan juttu ja ovella oli saattamassa emäntä, isäntä ja asiakkaat. Isäntä kertoi vielä varmuuden vuoksi taksikuskille hotellimme nimen. Kokonaisvaltaista ja ystävällistä huolenpitoa.

sunnuntai 28. huhtikuuta 2013

Tuuli-ikkuna aukenee tiistaina

Nyt näyttäisi siltä, että tiistaina startataan aamun valjettua. Luvassa on vajaa 1000 nm kovaa ajoa. Mosel-joen remontin vuoksi pyrimme ajamaan pitkiä päiviä, käyttämään koko valoisan ajan. Tiistain jälkeen lähes tyyntä liki viikko.

Eilen lauantaina asennettiin ja testailtiin. Valot pelaavat, koneet käyvät. Kierroslukumittarit näyttävät pikkuisen erilaisia arvoja, mutta eiköhän nuo jotenkin saada kalibroitua. Reija putsasi kumivenettä - tuli kuin uudeksi.

Carrefour


Carrefourista ostettiin melkoinen setti tavaraa, saa nähdä mihin kaikki saadaan sopimaan. Tällä hetkellä melkein kaikki kaapit ovat jo täynnä, kuin myös ajohytti. Paras sijoituspaikka muille tavaroille lienee etuhytti, jossa vieraatkin sitten asuvat. Taittorunkopyöriä ostettiin kaksi lisää, huomattiin hankkia myös paikkaussarja ja pumppu. Nyt on kahdeksan pyörää neljässä rungossa (neljä etu- ja neljä takapyörää).

Carrefourista hankittiin mokkulaan sim-kortti, jota ei saatu vielä aktivoitua. Jotta saa aktivoitua 29+alv euron arvoisen Carrefour Móvil -mobiililaajakaistan, pitää saldoa olla kortilla 40 euroa. Meillähän sitä tietenkin on nyt 35 euroa. Sunnuntaina kaupat eivät ole auki ja paikallinen Carrefour on lisäksi maanantaina suljettu (Feria de Primavera). Täytyy etsiä toinen Carrefour, mutta hätä ei ole suurensuuri sillä niitä kauppoja on tiheämmässä kuin koto-Suomessa Prismoja.

Vatta ketterälle


Lääkkeenä toimi myös pullollinen konjakkia, joka lahjaksi
saatiin ja alunperin vähän muuhun tarkoitukseen.
Kiitos Paula ja Eero!
Käytiin syömässä Los Olivos -ravintolassa, lopputuloksena Antilla kunnon ripuli. Hotellin respasta ensiavuksi tarjottiin omena ja uusikaupunkilaisen hotelli Aquariuksen mukaan nimettyä Coca-Cola Companyn ihmejuomaa. Auttoivat. Täytyy kuitenkin kehua ravintolaa kokonaisuudessaan, Antilla vain kävi huono tuuri. Los Olivos on muodostunut kantapaikaksi. Henkilökunta tunnisti meidät ja ihmetteli, että ollaan täällä taas. Paljastimme toistuvan matkailumme syyn ja saimme osaksemme ihastusta ja hämmästystä sekä hyvän matkan toivotukset.

Welcome home

Aiemmassa postauksessa jäi mainitsematta Hotel Pinomarin ystävällinen vastaanottotoivotus. Kun torstaina saavuimme hotellille, koko henkilökunta vuorollaan toivottivat: "Welcome home!" No, onhan tämä jo kolmas kerta tässä hotellissa runsaan puolen vuoden aikana, taitaa kertyä yhteensä 17 yötä Hotel Pinomarissa. Mikäli tähän kaupunkiin joskus vielä askel johtaa, hotellivalinta taitaa olla jo tehty. Ystävällinen pieni perhehotelli. Varaukset kannattaa tehdä sähköpostilla suoraan hotellin vastaanottoon ja varata nimenomaan huone numero 113, koska siinä on oma pieni patio ja näkymä Aqua-Zumba -altaalle.

Nyt on aika lähteä etsimään apteekki ja jonkinlainen ruokakauppa. Sen jälkeen mennään veneelle ja yritetään suorittaa merikoeajo.