“Twenty years from now you will be more disappointed by the things you didn’t do than by the ones you did do – so throw off the bowlines, sail away from the safe harbor, catch the winds in your sails, explore dreams, discover” -Mark Twain

lauantai 29. kesäkuuta 2013

Kalmarista Maarianhaminaan, Katanpään kautta Sokertopp

Kalmarin aamussa herättiin sateeseen ja odoteltiin tuulen kääntymistä. Odotellessa oli aikaa suorittaa kauppareissut ja öljynvaihto. Port-St-Louis-du-Rhonesta hankituista suodattimista toisessa oli kierre viallinen ja piti löytää korvaava vaihtoehto. Läheinen venetarvikeliike Kalmar Marina (www.kalmarmarina.se/) auttoi jälleen hädässä. Edellisenä päivänä sieltä oli löytynyt kuohurajanpoistoainetta, nyt vuorossa oli öljynsuodattimen etsintä. Pitkän pohdinnan ja useiden puhelinsoittojen päätteeksi ystävällinen vaaleatukkainen miesmyyjä löysi kuin löysikin suodattimia Ford-liikkeestä kaupungin laidalta. Aina palvelualttiina he hakivat suodattimet ja vielä jopa toimittivat alukselle. No, lähtö viivästyi suodatinta odotellessa ja lopulta starttasimme n. klo 15.

Alkuperäiseen suunnitelmaan kuului tietenki yönavigointia. Seuraavaksi etapiksi päätimme ottaa Maarianhaminan. Siis Ruotsin kohteliaisuuslippu alas ja Ahvenmaan lippu ylös. Runkomiehistön tunnelmissa oli havaittavissa pientä haikeutta ja myös onnellisuutta. Seuraavassa satamassa todennäköisesti kohtaisimme ensimmäiset raumalaiset paatit. Koti alkoi jo olla lähellä.

Kalmarsundia pohjoiseen kulki matkamme ja 26.6.2013 noin klo 18 Ruotsin aikaa aloitimme 24 tuntia kestävän suoran ajon. Autopilotti hoiti homma tyylikkästi - pienestä ristiaallokosta huolimatta. Vahdinajo kyllä tuntui raskaalta - ei mitään maisemia, ei vastaantulijoita eikä edes ruotsalaisia sukellusveneitä. Jamppuakin alkoi harmittaa ja laiskana miehenä ei edes ajanut käsiruorilla.

Kellon siirto


Torstaina iltapäivällä klo 1510 kippari antoi käskyn, jonka mukaan koko laivan kellot oli siirrettävä Suomen aikaan. Miehistö lähti kelloja etsien ja yhtäkkiä kello olikin jo 1610. Liekö koti-ikävä painanut mieltä, kun oltiin kuitenkin hyvän matkaa vielä Ruotsin puolella. Tähän asti koko matka oli eletty samassa ajassa - nyt oli ensimmäisen kotiinpaluuaskeleen aika.

Purjehdusta Ahvenanmerellä


Ahvenanmeren reittijakojärjestelmiä vapaasti tulkiten nostimme purjeen ja päätimme perehtyä sen saloihin. Mukavassa myötätuulessa saavutimme runsaan solmun edun. Cumbayeran matka taittui ajoittain jopa 11 solmun vauhtia. Suomen raja lähestyi.

Flötjanilla lopulta oli aika laskea purje ja kääntä keula kohti Maarianhaminan itäsatamaa, jonne saavuimme torstaina illalla klo 22.23.

Maarianhamina


Illalla vielä lähdimme kaupunkiin ruokaa etsimään, mutta katkarapuleipä viineineen vaihtui hampurilaiseen ja kolaan. Paatille palattuamme nukahdimme itse kukin melko välittömästi.

Aamu alkoi kauppareissulla ja sammutinta etsiessä - ei löytynyt. Ruokakauppa sen sijaan löytyi K-Extrasta löytyi ruusunmarjaviiliä, Oivariinia, ruisleipää ja Pirkka-olutta. Kotiinpaluun toinen askel oli otettu. Ruisleipä maittoi, ja laiturilla nähtiin paljon raumalaisia tuttuja.

Olut- ja vesitäydennyksen jälkeen välitön startti kohti Katanpäätä. Matkalla pakolliset Suomi-puhelut sinne sun tänne. Ehti Reija jopa sopia ystävien kanssa treffit Katanpäähän. Jussi varasi suomalaisen saunan yhdeksäksi.

Reissu Katanpäähän kulki tuttuja väyliä ja maisemia. Lemströmin kanavassa jouduimme muiden purjehtijoiden tavoin odottamaan tasatunnein avattavan sillan aukeamista. Lumparn oli melko mitätön selkä, ranta näkyi joka suunnassa. Katanpäässä yritimme aluksi rantautua toisen Grand Banksin viereen, mutta eihän se onnistunut, perän ollessa laiturissa oli poiju keskilaivan kohdalla veneen kyljellä - ei hyvä. Siirryimme vähän pidempään paikkaan ja aloitimme paatin pesun.

Atlantin, Välimeren, kanavien ja vielä Itämeren levät saivat kyytiä, kun Jamppu ja Antti touhusivat hiki hatussa kumiveneessä. Kalmarin kaupan myymä biohajoava levänpoistaja oli kyllä hintansa väärtti. Pesuainetta suihkittiin kylkiin ja sitten vettä päälle. Taas tuli kaunis valkoinen kylki esiin. Kipparilla oli hymy herkässä ja taisi Cumbayerakin hieman hymyillä kun sai pitkän matkan liat karistettu harteiltaan.

Laivastovierailu Katanpäässä


Suomalaisen saunan jälkeen Katanpäässä istuimme ja odotimme Helevirran Nauticattia saapuvaksi. Lopulta kaksimastoinen kaunotar ilmestyi saaren takaa. Välittömästi teimme vierellemme tilaa yhdelle alukselle. Ja niin sai ensimmäinen laivastovierailu alkunsa (itseasiassa toinen, sillä Ike ja kumppanit kävivät Mariksessa tarkastamassa tilat). Vierailu alkoi kuohuviinillä ja jatkui aina pikkutunneille. Makkaraa grillattiin ja toiset söivät juureksia.

Kokka kohti kotirantaa


Aamun varhaisina tunteina Antti ja Jamppu heräsivät ja aloittivat lähdön valmistelut. Kippari unihiekoissaan hetken päästä kömpi avuksi. Koneet käymään ja menoksi!

Nyt ollaan jo Rauman syväväylällä. Saariston ylpeys, viljasiilo, siintää edessämme. Meri on peilityyni.  Mökillä Jari lämmittää savusaunaa ja Tanja on tuomassa jääkaappiin täydennystä.

Reijan ja Jussin matka alkaa olla lopuillaan. Mitä lie mielessä liikkuu, mutta melko hiljaisissa ja ajattelevaisissa tunnelmissa ovat - penni ajatuksistanne. Ruoka porisee padassa. Tunti vielä ja sitten lasku.





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti