Fuengirolasta Almerimariin ja Valenciaan

Tiedonjanoisimpien halujen täyttämiseksi Marinetraffic.com lienee palvellut hyvin huolimatta pienistä katkoista. Ainakin kaikenlaiset immelmannit on huomattu välittömästi. Kaikkein neutraalein kysymys tuli entiseltä omistajalta herra Sepulvedalta: Onko teillä ongelma vai oletteko kalastamassa?

Fuengirola

Reija hoiti työasioita ja kiittää kaikkia myötävaikuttajia. Jussi ja Antti tutkivat akkuja ja yrittivät saada uusia, mutta vetivät lyhyemmän korren - yritetään pärjätä nykyisillä. Carrefourista hankittu huippulaadukas taittorunkoinen polkupyörä piti käydä vaihtamassa Torremolinoksessa, jossa suoritettiin myös muonatäydennystä.

Antti oli hiukan voipunut, koska vatsaongelma jatkui. Reija sai ohjeet paikalliselta lääkäriltä ja eikun apteekkiin, josta saatiin samannimistä lääkettä, jota ei sen kummemmin apteekissa tsekattu. Saavuimme tyytyväisinä veneelle ja otimme paperipussista lääkkeen, johon Antti totetsi: No mama! Lääke oli oikean niminen, mutta rektaali. Ei auttanut muu kuin Reija ja Jussi suuntasivat takaisin apteekkin ja saivat hilpeän vastaanoton kertoessaan tarkoittaneensa suun kautta nieltävää Casen-nimistä lääkettä. Casen fibra osoittutui hyväksi ja sitä kannattaa varata matka-apteekkiin.

Suuntana Almerimar

Seuraavana aamuna lähdettiin kruisailemaan kohti Almerimaria ja Reija päätti solidaarisena äitinä nukkua koko matkan, koska vatta oli ketterällä. Muuten matka sujui murheitta ja illalla kello 18.55 saavuttiin satamaan ja tankattiin, jonka jälkeen marinero opasti meidät laituriin suomalaisen Epeli-nimisen purjepaatin viereen. Päätettiin, että matka jatkuu aamuvarhaisella, mutta Jussin herättyä kello 5.30 hän totesi, että ulkona on vielä pimeää, ei voi lähteä, yritetään uudestaan puolen tunnin päästä. Kuinka ollakaan puolituntinen venähti siihen, kunnes Antti herätti muut ja lähdettiin liikkeelle.

Seuraavaksi Cartagena?

Matka tyssäsi kuitenkin heti alkuunsa, kun autopilotti ilmoitti, että kurssinpito on mahdotonta, koska ruori ei käänny. Kahvat ylös ja ongelmaa etsimään -  onneksi aamu oli tyyni. Selvisi, että ohjausvaijeri oli hypännyt pois rissalta. Antti konehuoneessa ja Jussi flybridgellä ja välillä toisinpäin. Osia irrotettiin ja taas kiinnitettiin, kunnes oivallettiin kuinka asia korjataan. Aiemmin laitetut mukamas parantavat asiat otettiin pois ja todettiin, ettei vanhan rouvan tekniikkaa pidä mennä muuttamaan. Sen jälkeen ohjaus on toiminut moitteettomasti.

Aikataulun pettäminen tässä vaiheessa ja alkuperäisen lähdön viivästyminen sääolosuhteiden vuoksi aiheutti sen, että Antti ehdotti yön yli ajoa. Pohdittiin ja todettiin, että näin tehdään. Yöllä ajaminen on helpompaa kuin päivällä, koska silloin meressä ei näy yhtään verkon merkkiä. Sen sijaan nähtiin kuunsirppi ja upea auringonnousu, paitsi Jussi, joka nukkui vahtinsa jälkeen.

Teenage Mutant Ninja Sun

Päädyimme Valenciaan

Sunnuntai, joka on espanjalaisten äitienpäivä, oli lämmin ja meri oli rauhaisa lukuunottamatta tuntia ennen Capo de La Nao'a. Matka jatkui ja ensin oli tarkoitus jäädä Deniaan tai Gandiaan, mutta koska keli oli niin hyvä, matkaa päätettiin jatkaa aina Valenciaan asti. Soiteltiin ystäville vinoilusoittoja aluksen yläkannelta, missä oltiin ilman paitaa. Suomessa on kuulemma kylmä ja aurinko paistaa, meilläkin paistaa aurinko.

Formulareissu, ensin Jerez, nyt Valencia.

Pitkän taipaleen, yhteensä 275 mailia, uuvuttamina päätimme lähteä Valencian yöhön ja päädyimme marina-alueella olevaan pieneen pieneen kioskikuppilaan, jossa paikalliset securitas- ja muut työntekijät joivat viinejänsä ja oluita. Me liityimme joukkoon yksille oluille. Tämän jälkeen vielä muutama rivi blogia ja sitten koko crew olikin valmis yöpuulle.

Anteeksi, Kate Winslet.